Kesäkuulumisia

Koirien kanssa ollaan nautittu hyvistä keleistä ulkosalla. Koirat onkin viettäneet melkein täypäiväistä ulkokoiran elämää, ainoastaan yöksi ollaan ne otettu sisään. Kesä kuumilla päätin myös ajaa Lillalta koneella sen vähäisenkin turkin, ja se onkin nyt kalju.

11. päivä suuntasin Tammelaan kisaamaan junior handlerissa.
Osallistuin sekä borzoiden, että partisten junior handleriin. Kentällä oli pakahduttavan kuuma, onneksi löysin Naomille hyvän varjopaikan. Ensin menin borzoiden junior handler kisoihin. Kisasin Naomilla. Kisa oli minulle hieman pettymys, sillä meitä pyydettiin vain menemään kerran ympäri yhdessä josta tuomari valitsi voittajan. Tuomarina oli Suomen vanhin borzoi kasvattaja. Osallistujia oli vain 3, joista sain 3. sijan. XD En kyllä tätä tappiota pahemmin pahakseni pistänyt, sillä tuomari ei mitenkään pystynyt mitata osaamistamme sen 2 minuutin aikana jonka hän meihin käytti. Kysyinkin palautetta, jossa tuomari sanoi koirani liikkeita kääpiökoira maisiksi. Sanoinkin kyseessä olleen kääpiövillakoira. Tuomari hymähti ja sanoi, että tätä oli epäillytkin. Ei siihen voinut muuta kuin hymyillä ystävällisesti ja lähteä kalppimaan. Tällä kertaa näin, ensikerralla ehkä paremmin.

Osallistuin siis myös partisten junnuihin. Sain lainakoiraksi ihanan partis nartun Alvan. Alva oli ihana esitettävä. Osallistujia oli muistaakseni 9. Mukana oli monia taitavia junnuilijoita. Tuomarina toimi entinen junior handler, jonka koulutuksessakin oli joskus ollut. Muistin, että tämä tuomari oli painottanut koulutuksessa jotain asiaa huomattavan paljon, mutta en millään muistanut mikä tämä asia oli. Jokatapauksessa koiran kanssa sujui hyvin ja olin suoritukseen tyytyväinen. Tuomari järjesti muutamia jekkuja päidemme menoksi, minulla hän ainakin siirteli jalkoja. Kun hän oli nähnyt kaikkien suoritukset hän sanoi, että ehkä johtuen kuumuudesta jotkut riuhtoivat koiria kehässä ja hän toivoisi kauniimpaa koiran käsittelyä. Nyt muistin, juuri tätä hän oli meille painottanut koulutuksessa. Sitten hän sijoitti meidät ja minä voitin!

Kiitokset vielä koiran lainasta Alvan omistajalle!

Täältä löytyy muutamia kuvia: http://jenin.galleria.fi/kuvat/Parta+erkkari+-11/
 Koitan vielä löytää jokuisen kuvan värittämään blogia.

Agilitya kotipihassa

Treenasimme agilitya kotipihassa. Kyllä, moni pysähtyi katselemaan ja ihmettelemään. Minä sitten vähän selitin heille mitä agility tarkoittaa. Treenit menivät ihan kivasti. Rata oli suora. Hyppy, putki ja kepit. Vaikka rata oli lyhyt, se opetti taas Lillalle aika paljon. Treenasimme siis lähtöön jäämistä. Se onnistuikin ihan kivasti. Putkea emme varsinaisesti treenanneet, mutta se oli ängetty mukaan tuomaan sitä vauhtia, mitä radallakin on kepeille. Kepit onnistuivat ihan kivasti, vauhtia oli kiitettävästi ja kepit menivät sujuvasti. Muutaman kerran väärältä puolen sisään ja kerran Lilla jätti yhden välin tekemättä. Eli siis kepit eivät ole niin sanotusti hanskassa, mutta niiden idea alkaa hahmoittua Lillalle. Lisäksi se pitää niitä esteenä muiden joukossa, jos siis käsken sen mennä kepit se juoksee kepeille. Kepit siis eivät olleet Lillalle varsinaisesti este vielä muutama kuukausi sitten.

Naomikin pääsi treenailemaan. Ihan kivasti tälläkin meni. Naomi osasi hypyt ja putken. Keppejä treenasimme aavistuksen verran. Yllätys yllätys Naomi osaa seurata namikättä. :)

 

Muutamia kuvia kesältä. Lilla tekee nykyään matalampia hyppyjä. Hyvä, hyvä.

 

AGRYN kentällä 20.10.10

Ilma oli kolea, mutta vettä ei onneksi tullut paljon. Rata oli mukavan oloinen, ja siinä pääsi vähän kiihdyttelemään. Radalla oli keinu. Lilla onnistui kaikista varatoimenpiteistä huolimatta tekemään lentokeinun. Kun se oli laskeutunut taitavasti alas (pikemminkin lentänyt) se oli jo painamassa seuraavalle esteelle. Muilla kierroksilla keinu onnistui kutakuinkin hyvin. Keinua alammekin seuraavaksi treenaamaan, koska se on ainut este jota Lilla ei keppenjen lisäksi kunnolla osaa Rata meni muuten hyvin, totta kai aina muutama virhe löytyi, mutta ne eivät olleet kovin vakavia. A:n kontaktit ovat parantuneet, mutta niissä on vielä treenattavaa. Naomi istuskeli harmissaan kaverini sylissä kun ei itse päässyt mukaan.

Illalla siirsimme vielä kepit takapihallemme, että voisin treenata niitä kotona. Naomin kanssa en ole treenannut pitkään aikaan agilitya, sitä voisi vähän muistutella mieleen. Tällä hetkellä Naomin kanssa kuitenkin panostetaan lähinnä tokoon. Voittaja 2011 esitys lähestyy uhkaavasti, emmekä osaa kaikkia liikkeitä. Kiire tulee, jos haluaa saada ne hiottua niin hyviksi, että ne näyttävät vielä hienoilta.

Muoks/ kepit eivät onnistu kovin hyvin takapihalla, koska Lillaa ällöttää treenata märällä ruoholla. Voi, voi... Odottelen nyt, että ilma kuivuu sen verran, että voin leikata ylikasvaneen ruohon niin lyhyeksi, ettei se vaivaa neidin keppien treenailua.